Demarit ja Ottawan sopimus

Eduskunnassa äänestettiin 19.6.2025 Ottawan maamiinat kieltävästä sopimuksesta irtautumisesta, joka lopulta hyväksyttiin äänin 157-18. Ennen äänestystä varsinkin SDP:n sisäinen vääntö siitä miten edustajien tulisi äänestää oli esillä mediassa. Vähiten yllättäen puolueen puheenjohtajiston linjaa vastaan olivat esimerkiksi Nasima Razmyar ja Kimmo Kiljunen, joista Nasima pyysi lupaa äänestää ehdotusta vastaan. Muita poikkeuslupia hakeneita olivat Iltalehden tietojen mukaan Matias Mäkynen, Krista Kiuru, Elisa Gebhard, Timo Harakka, Johan Kvarnström ja Ville Skinnari ¹.

Edellä mainituista kaikki paitsi Skinnari äänestivät rajalakia vastaan. Lopulta äänestyspäivänä Mäkynen ja Razmyar kuitenkin äänestivät esityksen puolesta, mutta muut poikkeuslupaa hakeneet sekä Kimmo Kiljunen, Suna Kymäläinen, Anna-Kristiina Mikkonen ja Eemeli Peltonen olivat poissa äänestyksestä. Pois äänestyksestä olleet eivät siis suoraan uskaltaneet äänestää sovittua linjaa vastaan, vaan käyttivät poissaoloa keinona välttää seuraamukset vastaan äänestämisestä ja samalla voivat sanoa kannattajakunnalleen kepein mielin, että eivät äänestäneet esityksen puolesta.

Vaikuttaa siltä, että SDP:n puoluejohto sai taivuteltua Mäkysen ja Razmyarin äänestämään puolueen linjan mukaisesti, mutta pahimpia vastaan vänkääjiä ei saatu harjattua ruotuun. Krista Kiuru kuuluu tunnetusti Lindtmanin kilpailijoihin SDP:n sisällä ja on yksi tämän hetken Demareiden tunnetuimpia politiikkoja varsinkin eduskunnassan ryhmästä. Aikaisemmin Eveliina Heinäluomaa ja Antti Lindtmania on pidetty omana kuppikuntanaan ja Kiurua taas tämän kuppikunnan ulkopuolisena.

En ihmettelisi, jos tässä on kyse myös Lidtmanin uskottavuuden taktisesta murentamista. Kiuruhan oli myös toinen puheenjohtajaehdokkaista 2023 Sanna Marinin luovuttua puheenjohtajan tehtävistä, mutta hävisi Lindtmanille selvästi 77,8% vs 22,2%. Kiuruhan ei kelvannut edes oman kotikaupunkinsa Porin kaupunginjohtajaksi 2022, joten "joutui" lähtemään ehdolle eduskuntavaaleihin 2023.

Poissaoloista ei seuraamuksia

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kertoi Iltalehdelle perjantaina 27.6., että poissaolleilla oli syyt olla poissa äänestyksestä, eikä poissaolo ollut kenenkään protesti puolueen linjaa vastaan, joten mitään seuraamuksia ei poissaoloista tule ². Tätä selitystä on hiukan vaikea niellä niiden edustajien osalta, ketkä jo aikaisemmin hakivat poikkeuslupaa äänestää toisin. Pitkän väännön jälkeen tällainen lopputulos näyttää pahasti siltä, että SDP:n johtajilla ei ole auktoriteettiä pitää kuria puolueessa eikä puoluetta vastaan toimiminen johda mihinkään seuraamuksiin. Kimmo Kiljusen taannoinen sekoilu suomenvenäläisten tilaisuudessa ja asian lakaisu maton alle on hyvä esimerkki siitä, että puolueen johdolla ei ole kaikki narut käsissä. Kiljunen menetti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävänsä, mutta muuta seuraamusta ei puolueen sisällä tullut. Mediakin omalta osaltaan jätti asiat sikseen vähän liian nopeasti.

SDP ja eduskuntavaalit 2027

Antti Lindtmanilla on kova palo päästä pääministerin penkille ja SDP:n onkin ollut gallupeissa ensimmäisellä sijalla. Viimeisimmän Helsingin Sanomien 19.6. tekemän gallupin perusteella SDP:tä äänestäisi 25,2% ja Kokoomusta 19,8% ³. Hallitus on joutunut tekemään paljon leikkauksia ja veronkorotuksia, mikä luonnollisesti on laskenut hallituspuolueiden kannatusta ja varsinkin Perussuomalaiset ovat ottaneet kovia iskuja gallupeissa sekä kunta- ja aluevaaleissa. SDP:n sisäinen vääntö ja ristiriidat kuitenkin näyttävät siltä, että Lindtmanilla ei ole auktoriteettiä eikä kykyä kasata rivejä ja johtaa puoluetta yhdessä rintamassa vaaleihin. Mikäli SDP onnistuisi voittamaan seuraavat eduskuntavaalit ei Lidtmanin aikaansaamattomuus puolueen johdossa ole hyvä merkki hallituksen muodostamisen ja sen johtamisen kannalta. Jos puheenjohtaja ei saa omiaan kuriin, miten hän pääministerinä voi vetää hallitusta yhtenäisesti? Vai saadaanko taas uusi vasemmistohallitus Keskustan pönkäämänä ja 2031 vaalien jälkeen luetaan miten Kekusta meinasi lähteä hallituksesta monta kertaa, mutta koska X, Y, ja Z näin ei tehty.

SDP:n oppositiopolitiikka

SDP:n oppositiopolitiikka on ollut myös hyvin vaisua, eikä puoleella ole ollut oikein mitään vastinetta kritisoimilleen hallituksen leikkauksille. Puolue myös pimitti vaihtoehtobudjettinsa ja kehysriihivaihtoehdon työllisyysvaikutukset, mutta samalla kritisoi hallituksen politiikka tarjoamatta mitään tilalle eikä varsinkaan todisteita siitä, että SDP:n vaihtoehto olisi paremmin. Ehkä vanha sanonta siitä, että tyhjä tölkki kolisee koviten, pitää paikkansa SDP:n oppositiopolitiikkassa.

Siksi on hieman käsittämätöntä, että täysin mauton ja hajuton oppositiopolitiikka voi nostaa puolueen ensimmäiseksi gallupissa, mutta ilmeisesti ihmisillä on tarpeeksi lyhyt poliittinen muisti ja tällä hetkellä muistetaan vain nykyisen hallituksen leikkaukset eikä edellisen SDP vetoisen hallituksen sekoilua, velkavuorta ja sote-katastrofia. Hallitusta vähän näykkivä oppositio riittää siis kansalle tällä hetkellä.

No - vaaleihin on vielä 2 vuotta.

Lindtmanin tulevaisuus

Lidtman on omasta mielestäni hyvin mauton ja hajuton puheenjohtaja ja varsinkin hallituksen alussa koko mies tuntui häviävän täysin mediasta. Kokoomuksessakin on sisäisiä kuppikuntia, mutta jostain syystä puolue pystyy pitämään rivinsä tiiviimpänä eikä mediaan vuota tietoja samalla tavalla kuin Demarien sisäisistä väännöistä. Jatkuva vääntö puolueen sisällä kertoo siitä, että puolue on liian jakautunut tietyissä aiheissa, eikä puolueen johto pysty löytämään yhteistä säveltä. Varsinkin näissä kahdessa viimeisimmässä äänestyksessä miinoista ja rajaturvallisuuslaista on näyttänyt sen, että SDP:ssä on hyvin vahva vasemmistolainen siipi, joka ei ole synkassa muun puolueen ja puoluejohdon kanssa. Se tietysti vie äänestäjiä vasemmistoliitolta SDP:hen, mutta tekee puolueen yhtenäisen linjan löytämisestä vaikeaa. Vaikeaa on myös kuvitella Kokoomuksen ja Demareiden yhteishallitusta, mikäli SDP:n sisällä on näin paljon ristiriitoja ja kova kallistus vasemmalle.

En tietysti toivo SDP:n vaalivoittoa näin oikeistolaisena äänestäjänä, mutta Perussuomalaisten romahtaminen gallupeissa ja Keskustan edelleen hyvin vasemmistolainen linja on tietysti huolestuttavaa vaikka Kokoomus onnistuisi voittamaan seuraavat vaalit. Pidän Lindtmanin pääministeripestiä kuitenkin epätodennäköisenä, mutta mikäli siihen päädytään, on sen hallituksen politiikasta tulossa hyvin mitään sanomatonta. Toivotaan siis Kokoomukselle vaalimenestystä ja Keskustalle heräämistä ja paluuta edes siihen keskelle.