YTHS ja uusi toimitusjohtaja

Esimerkiksi Yle on uutisoinut Annika Saarikon siirtymisestä YTHS:n toimitusjohtajaksi ja Ilta Sanomat on arvioinut Saarikon uudeksi palkaksi noin 12 000 euroa kuukaudessa. Saarikko on aiemmin toiminut esimerkiksi sosiaali- ja terveysministerinä ja YTHS:n mukaan hän on "laajalti verkottuneen terveydenhuoltoalan asiantuntija". YTHS:n tarkoitus on tarjota opiskelijoille terveydenhuoltopalvelut, mutta onko se tarpeellinen himmeli julkisen ja yksityisen terveydenhuollon lisäksi vai ei? Tässä kirjoituksessa käydään läpi YTHS:n rahoitusta, henkilöstöä ja palveluita sekä pohditaan sen tarpeellisuutta.

YTHS - Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

YTHS kertoo sivuillaan tarjoavansa terveydenhuoltolain mukaiset opiskeluterveyden palvelut korkeakoulussa perustutkintoa suorittaville opiskelijoille. Perus terveystarkastuksien ja terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen lisäksi YTHS tarjoaa esimerkiksi suun terveydenhuoltoa. YTHS:n toiminta rahoitetaan 77 prosenttisesti valtion rahoituksella ja loput 23 prosenttia opiskelijoiden maksamilla maksuilla. YTHS:llä ei ole sivujensa mukaan ollenkaan omia varoja ¹.

Vuonna 2021 ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyivät YTHS:n piiriin, joten säätiön tehtävä nykyään on tuottaa terveyspalvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille. Vuoden 2024 vuosikatsauksen mukaan YHTS:n palveluiden piirissä on ollut yli 300 000 opiskelijaa ja rahoitus 89,9 miljoonaa euroa. Rahoituksesta siis noin 69,2 miljoonaa euroa tulee valtiolta ja loput 20,7 miljoonaa kerätään opiskelijoilta. Opiskelijaa kohti rahoitus tekee siis noin 300 euroa vuodessa, josta valtion osuus on 230,70 euroa ja noin 69,30 euroa opiskelijoiden itse maksamaa. Vuosikatsauksen mukaan käyntitapahtumien määrä on ollut reilu 835 000 eli keskimäärin yksi opiskelija käyttää YHTS:n palveluja noin 2,8 kertaa vuodessa. Tähän on sisällytetty terveyden- ja mielenterveyden palvelukäynnit ja suunterveyden palvelukäynnit. Vuonna 2024 YTHS:llä on ollut toimintaa 31 paikkakunnalla ².

Kulut

Se huomioitakoon, että kaikki rahoitus ei mene opiskelijoiden terveydenhuoltoon, vaan osa rahoista menee myös YTHS:n hallintoon, vuokriin ja toimitiloihin, IT-infrastruktuurin ylläpitoon, hoitotarvikkeisiin ja välineisiin ja alihankintaan. Säätiö on julkaissut kulurakenteensa viimeksi vuoden 2022 vuosikatsauksessa:

• Henkilöstökulut 59%
• Vuokrat ja toimitilat 9%
• Tietojenkäsittely 9%
• Hoitotarvikkeet ja välineet 2%
• Alihankinnat 19%
• Muut 1% ³

Vuoden 2022 jälkeen vuosikatsauksissa ei ole enää raportoitu kulurakennetta edes tällä tasolla.

Alihankinta

Koko 89,9 miljoonan rahoituksesta käytetiin siis miltei viidesosa (17 miljoonaa) alihankintaan. Alihankintana YTHS on ostanut esimerkiksi mielenterveyspalveluja purkamaan ruuhkaa kyseisissä palveluissa. Alihankintana ostetaan myös laboratorio- ja kuvantamispalvelut. YTHS:n omia palveluita tarjotaan yleis- ja mielenterveydenhuollossa niillä paikkakunnilla, joilla opiskelee vähintään 2 000 ja suunterveydenhuollossa niillä paikkakunnilla, joilla opiskelee vähintään 4 000 korkeakouluopiskelijaa. Rajan alle jääville paikkakunnille YTHS ostaa palvelut ostopalveluna terveydenhuollon palveluntuottajilta ja se koskee viittä prosenttia korkeakouluopiskelijoista ³.

Henkilöstö

Henkilöstöä ei enää vuoden 2022 vuosikatsauksen jälkeen ole syystä tai toisesta raportoitu työtehtävittäin, vaan ainoastaan henkilöstön kokonaismäärä. Vuonna 2021 työntekijöitä on ollut vuosikatsauksen mukaan 960 henkilöä ⁴ ja vuonna 2022 984 henkilöä ³. Katsotaan vuosikatsauksessa listattujen nimikkeiden määriä vuosien 2021 ja 2022 raporteista:

Vuoden 2023 vuosikatsauksen mukaan henkilöstömäärä oli 1 060 työntekijää ⁵ ja 2024 vuosikatsauksen mukaan YTHS:llä työskenteli yhteensä 1 037 työntekijää ². Vuosien 2021 ja 2022 välillä on tapahtunut muutos siinä miten esihenkilöiden ja hallinnon työntekijöiden määrä on raportoitu. Vuoden 2022 tarkoista esihenkilöiden ja hallinnon työntekijöiden määrästä on siis mahdoton tietää tarkkoja lukuja, koska ne ovat esitetty yhtenä lukuna. Syitä tähän voi arvailla ja tietysti mielenkiintoisin skenaario on se, että hallinnon koko on haluttu piilottaa isompaan kokonaisuuteen. Ilmeisesti esimiehet eivät osallistu esimerkiksi potilastyöhön, jos heidät lasketaan vain "hallintoon" kuuluviksi. Työntekijöiden sukupuolijakauma on hyvin epätasainen, sillä henkilöstöstä on yli 90% naisia. Vuoden 2023 raportissa muistetaan myös mainita, että muunsukupuolisia on vähemmistö, mutta prosenttilukuja miesten ja "muunsukupuolisten" osalta ei mainita ³. Naisenemmistö tosin taitaa olla hyvin normaalia hoito- ja terveysalalla, joten siinä ei ole mitään normaalista poikkeavaa (eikä näköjään ongelmaa, koska naisenemmistö).

Kustannusvertailu

Vertailun vuoksi Terveystalon hinnaston mukaan yleislääkärin käynti maksaa ilman kelakorvausta seuraavasti ⁶:

Opiskelijaa kohti lasketun 300 euron kustannuksen mukaan saataisiin siis noin kolme 10 minuutin käyntiä Terveystalon yleislääkärillä tai vastaavasti noin kaksi 20 minuutin käyntiä. Kun otetaan huomioon, että hinnasto on yksityisasiakkaille, niin ostopalveluna hinta olisi todennäköisesti halvempi varsinkin, jos yritykselle ohjautuva asiakasmäärä olisi 835 000 vuodessa. Vuosikatsauksen mukaan 14 vuorokauden hoitotakuu kiireettömässä hoitoonpääsyssä yleis- ja mielenterveydessä toteutui vain noin 70 prosenttisesti, mikä tarkoittaa sitä, että lähes kolmasosa opiskelijoista joutui odottamaan hoitoonpääsyä yli kaksi viikkoa. Takuun ylittävät vastaanottoajat koskivat suurimmaksi osaksi yleislääkärin ja suunhoidon palveluita ². Hammaslääkärin palveluissa on valtakunnallisesti hyvinvointialueidenkin osalta puutteita, joten se ei ole ihme, että viivettä esiintyy myös YTHS:n kohdalla.

Hammashoito on kuitenkin yleensä asiakkaalle kallis palvelu ja pelkästään suun perustutkimus Terveystalolla maksaa 79,50 euroa ja päälle lisätään vielä 35,60 euron palvelumaksu. Yhden lohkeaman korjaus tai yhden pinnan paikka maksaa jo yli 100 euroa itsekseen ja suuhygienistin tekemä 30 minuutin hammaskivenpoisto 118,50 euroa ⁶. Vuoden 2024 vuosiraportin mukaan suunterveyden hoidontarpeen arviointeja tehtiin 102 381 kappaletta, joka siis Terveystalon hinnaston mukaisesti maksaisi noin 12 miljoonaa euroa.

YTHS:n palveluiden käyttöaste ja rahoituksen riittävyys

Vuosiraportin 2024 mukaan yleis- ja mielenterveyspalveluita käytti yhteensä 123 838 opiskelijaa ja käyntejä oli yhteensä 653 814 eli yksi opiskelija käytti YTHS:n palveluja keskimäärin 5,28 kertaa vuodessa ². Noin 300 000 opiskelijamäärästä siis reilusti alle puolet käyttävät maksamiaan yleis- ja mielenterveyden palveluita vuodessa. Suunterveyden luvut ovat oudosti samat 123 838 opiskelijaa ja käyntikertojen määrää ei kerrota, joten sen osuudesta ei ole tietoa vuoden 2024 osalta. Vuonna 2023 on raportoitu, että suunterveyden palveluita käytti 75 000 opiskelijaa ja käyntikertoja oli 169 000. Suunterveyden palveluita käytti siis vain noin 26% opiskelijoista ⁵ kun taas vuonna 2024 luku on ollut melkein puolet opiskelijoista, jos lukua on uskominen. Jos käytetään vuoden 2023 suhdetta opiskelijamäärän ja käyntikertojen välillä saadaan luvuksi 2,25 käyntiä per opiskelija vuodessa. Vuodelle 2024 samalla suhteella arvioituna se tekisi 279 000 käyntiä suunterveyden palveluissa. Vuoden 2024 raportissa on käyntitapahtumien määräksi kerrottu 835 109, joten epäilen, että 123 838 luku suunterveydessä on väärin, koska 65% kasvu edellisvuodesta tuntuu rajulta.

Tällä hetkellä YTHS:n maksu opiskelijalle on 35,60 euroa lukukaudessa eli 71,20 euroa vuodessa ⁷. Jos opiskelija käyttää pelkästään yleis- ja mielenterveyden palveluita, yhden käynnin hinnaksi muodostuu tällöin noin 13,50 euroa. 2023 vuosiraportissa on kerrottu seuraavaa:

Vuoden 2023 lopulla YTHS aloitti säästötoimenpiteet toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi. Tämä johtui siitä, että vuodelle 2024 myönnetty toiminnan rahoitus ei riitä kattamaan suunniteltua toimintaa. YTHS:n rahoitus ei ole pysynyt opiskelijamäärän kasvun mukana. Toimintakulut ovat kasvaneet palkkakustannusten nousun, inflaation ja terveydenhoitoalan rekrytointivaikeuksien vuoksi ⁵.

Vaikka opiskelijoista alle puolet käyttää yleis- ja mielenterveyden palveluita ja alle neljäsosa suunterveyden palveluita, on YTHS:n rahoitus silti tiukilla eikä se riitä tuottamaan aikaisemman laajuista palvelua. Painetta nostaa opiskelijamaksuja on varmasti olemassa ja niin on tehtykin vuonna 2023 kun lukukauden maksua nostettiin yhdellä eurolla. Yksi euro ei kuitenkaan tuo kuin alle 600 000 euroa lisää rahoitusta vuodessa, joten en usko sillä olevan kovin suurta merkitystä melkein 90 miljoonan kokonaisbudjetissa. Täytyy kuitenkin huomioida se, että käyntien määrää ei välttämättä suoraan lisää kustannuksia, jos käyntien määrä lisääntyy normaalien työtuntien raameissa, koska henkilöstö on YTHS:n omaa henkilöstöä. Lisäämällä työntekijöiden käyttöastetta voidaan samassa ajassa saada hoidettua enemmän opiskelijoita. Myös etävastaanotot ovat tehokas tapa hoitaa pieniä ja yksinkertaisia asioita, kuten perus reseptien kirjoitusta ja uusintaa.

Tarvitseeko Suomi kolmea terveydenhuoltojärjestelmää?

YTHS:n tarkoitus on tarjota opiskelijoille terveydenhuoltopalvelut, mutta onko se tarpeellinen himmeli julkisen ja yksityisen terveydenhuollon lisäksi? YTHS:n rahoitus tulee pääosin valtiolta ja opiskelijoilta, joten se on eräänlainen kolmas sektori terveydenhuollossa. YTHS:n palvelut ovat kuitenkin rajalliset ja ne eivät kata kaikkia terveydenhuollon tarpeita, kuten esimerkiksi erikoissairaanhoitoa poislukien esimerkiksi psykiatrin hoitoja. Helsingin Uutisten artikkelissa "Onko yli 70 euron YTHS-maksu wörtti? - näin opiskelijat vastaavat" osa haastatelluista opiskelijoista sanoo, että YTHS:n palvelut toimivat heidän kohdallaan hyvin, mutta osa taas kertoo käyttävänsä julkista terveydenhuoltoa terveysasemilla, koska YTHS:n palveluihin on liikaa jonoa ⁸.

Opiskelijoita ei ainakaan julkiseen terveydenhuoltoon

Koko 300 000 opiskelijan joukkoa ei voi tietenkään kaataa julkisen terveydenhuollon syliin, koska sekään ei toimi tarpeeksi hyvin. En kuitenkaan pidä mitenkään järkevänä tällaista erillistä järjestelmää, jossa valtio antaa vuosittain rahaa valtion ulkopuoliselle säätiölle, jolle on sälytetty vastuu opiskelijaterveydenhuollosta. Säätiöiden ja järjestöjen yhtenä ongelmana pidän niiden läpinäkymättömyyttä eli sitä, että niiden toiminta ei ole yhtä avointa kuin hyvinvointialueiden tai yksityisten yritysten. En varsinkaan pidä siitä, että säätiöitä käytetään puolivaltiollisena organisaationa tuottamaan palveluita verorahoilla kustannettuina. Tällainen organisaatio vaatii kuitenkin paljon hallintoa ja muita kuluja tuovia ominaisuuksia kuten toimitiloja ja IT-infraa, mikä tarkoittaa sitä, että vuosibudjetista osa häviää muuhun kuin opiskelijoiden terveydenhuoltoon. YTHS:n toimitusjohtajan oletettu yli 12 000 euron kuukausipalkka on myös mielestäni järjetön ja tällaista toimintoa pitäisi johtaa mahdollisimman ohuella hallinnolla. Mutta maan tapa ilmeisesti pakottaa siihen, että poliitikoilla täytyy olla hyväpalkkainen virka tai työpaikka mihin siirtyä kun homma eduskunnassa ei enää maistu. Hillotolpat taitavat olla jo kantavia rakenteita Suomalaisessa yhteiskunnassa.

Koko rahalla Pörriäiseltä?

Yksityisillä terveyspalveluiden tuottajilla on jo valmiiksi olemassa olevat organisaatiot, henkilöstöt ja infrastruktuurit. Ostamalla palvelut suoraan yksityiseltä voitaisiin luopua suurimmasta osasta hallintoa ja tietojenkäsittelyjärjestelmää, koko henkilökunnasta, hoitotarvikkeista ja toimitiloista sekä alihankinnasta. Näin koko säätiöitä on kevennetty yli 99% kulurakenteen osalta ja budjettia jää 89 miljoonaa itse asiaan eli opiskelijaterveydenhuoltoon. En myöskään näe kiinteätä maksua järkevänä, koska siitä hyötyvät vain ne opiskelijat, joilla valitettavasti on tarvetta kyseisille palveluille tai ketkä käyttävät niitä matalalla kynnyksellä paljon.

Alle 50% ja 25% käyttöasteet kuitenkin kertovat siitä, että suurimmalla osalla ei ole tarvetta YTHS:n kaltaiselle palvelulle tai he kokevat, että hoitoon pääsy on liian hankalaa ja hakeutuvat hoitoon muualle. Näin ollen kiinteistä maksuista tulisi luopua ja siirtyä käyntimaksuihin, jolloin palveluja käyttävät maksaisivat oman osuutensa. Terveyskeskuskäynneistäkin maksetaan käyntimaksuja, joten miksi opiskelijoiden terveydenhuolto olisi poikkeus? Tämä ei tietysti kelpaa niille, jotka käyttävät palveluita useasti, mutta kiinteä maksu on kuitenkin houkutus käyttää palveluita enemmän. En itsekään vuokralla asuessani rajoittanut vedenkäyttöäni niissä taloyhtiöissä, joissa kerättiin kiinteätä vesimaksua, koska mitään insentiiviä vähentämiselle ei ollut ja takaraivossa oli tietty "maksoin siitä, joten käytän sitä" ajatusmalli. Vesimaksut olivat myös kohtuuttomia siihen nähden mitä eräässä vesimittarillisessa kerrostalossa maksoin vedestä - No vähän asian ohi.

Koko 90 miljoonan budjetilla saataisiin kuitenkin yksityiseltä palveluita todennäköisesti paremmalla saatavuudella kuin YTHS pystyy tällä hetkellä tarjoamaan. Yhden yksityisen terveyspalveluita tuottavan yrityksen asiakkaiksi ei kaikkia opiskelijoita kuitenkaan voida ohjata, mutta sen takia paras ratkaisu olisi ehkä opiskelijoiden terveyspalveluiden seteli, josta joku taho (esimerkiksi valtio tai Kela) maksaisi suurimman osan ja opiskelija maksaisi jäljelle jäävän osan itse. Tätä mallia pitäisi muutenkin käyttää yleisesti julkisessa terveydenhuollossa.

Palvelusetelillä jokainen opiskelija voisi valita itse missä kaupungissa ja minkä yrityksen palveluita käyttää. Palveluista pitäisi luonnollisesti karsia pois kosmeettiset ja muut vastaavat toimenpiteet, mutta perusterveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut pitäisi saada palvelusetelin piiriin. Näin opiskelijat saisivat tarvitsemansa palvelut ilman YTHS:n kaltaista byrokratiaa ja säätiöiden hallintoa. Pelkästään Terveystalolla on yli 236 toimipaikkaa, Pihlajalinnalla 160 ja Mehiläisellä yli 250. Kaikki näistä ei tietysti ole opiskelijan terveydenhuoltoon sovelutuvia toimipaikkoja sillä osa on esimerkiksi palveluasumisyksiköitä, mutta uskaltaisin väittää, että jos paikkakunnalta löytyy YTHS:n toimipaikka, niin sieltä löytyy myös vähintään jonkin näistä kolmesta yrityksestä toimipaikka. Palveluverkoston ei siis millään pitäisi kutistua opiskelijan kohdalla, vaan päin vastoin se todennäköisesti kasvaisi. Tälläkin hetkellä 5% opiskelijoista on sellaisilla paikkakunnilla joilla YTHS joutuu tukeutumaan alihankintaan, joten oletettavasti näillä paikkakunnilla on myös muita terveyspalveluita tuottavia tahoja. Siirtämällä lopullisesti tämän järjestelmän valvonnan esimerkiksi Kelalle, voitaisiin luopua koko YTHS:stä.

Mutta entäs ne hillotolpat sitten? Ai niin...