Etätyö osa 3: OP Pohjolan toimistopakko herättää kritiikkiä

Etätyö osa 3: OP Pohjolan toimistopakko herättää kritiikkiä

OP Pohjola teki uuden etätyölinjauksen, joka astuu voimaan 1. lokakuuta kuluvaa vuotta. Linjauksen mukaan työntekijöiden on oltava toimistolla keskimäärin puolet työajasta eli noin kaksi ja puoli päivää viikossa. Linjaus koskee kaikkia työntekijöitä eli noin 9 500 henkilöä. Linjaus on kuitenkin aiheuttanut kuohuntaa työyhteisössä, koska OP Pohjolan työntekijöitä on ympäri Suomen ja monelle heistä toimistopäivät tarkoittaisivat pitkiä tuntienkin työmatkoja ¹.

Asiasta epäreilumman tekee se, että mikä tahansa OP Pohjolan toimipisteistä kuten Kuopion, Joensuun tai Tampereen toimisto ei käy "toimistopäivien" kerryttämiseen mikäli työsuhde on solmittu esimerkiksi Helsingin toimistolle. Henkilö on voinut muuttaa toiselle paikkakunnalle satojen kilometrien päähän alkuperäisestä "kotitoimistosta" etätyön yleistyessä, mutta silti hänen on käytävä alkuperäisessä toimistossaan kerryttämässä toimistopäiviä, vaikka samalla paikkakunnalla olisi OP Pohjolan toimipaikka ². Älytöntä asiassa on myös se, että jokaiselle ei välttämättä löydy toimistotilaa omalla "kotitoimistolla" kuten OP Pohjolan HR-johtaja Länsisalmi kertoo:

Länsisalmi vahvistaa, että tilojen käyttö voi ajoittain ruuhkautua etenkin muutoksen alkuvaiheessa. OP:ssa seurataan hänen mukaansa tilannetta tiiviisti ja toimipaikkakohtaisesti. Tarvittaessa voidaan myös tehdä järjestelyitä tilojen suhteen ¹.

Heppoisin perustein OP Pohjola ei kuitenkaan uutta linjausta tee. Länsisalmi kertoo, että "Muutoksen perusteluna on se, että yhdessä oppiminen onnistuu parhaiten kasvokkain" ². Mikäli oppimisessa on ollut sellaisia ongelmia, että niiden takia joudutaan pakottamaan ihmiset toimistolle, oletettavasti yrityksen prosesseja ei ole pystytty muuten parantamaan.

Huhuja somesta

Somessa tietysti alkoi kova keskustelu asian tiimoilta heti uuden linjauksen julkistamisen jälkeen. Pessimistisimmät (tai realistisimmat) kuitenkin arvelivat heti, että kyseessä on "pehmeä YT-neuvottelu", jossa työntekijöistä karsitaan pois ne ketkä itse päättävät lähteä työolojen kurjistuessa. Tällä menettelyllä ehkä voidaan välttää YT-neuvottelut tulevaisuudessa, mutta voisin väittää, että lähtevät henkilöt ovat juuri niitä parhaita työntekijöitä, joilla on vara valita, kenelle he tekevät töitä. Ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa, joutuvat mukautumaan uusiin vaatimuksiin pitääkseen työpaikkansa.

Monet olivat ymmärrettävästi näreissään siitä, että heidät oli palkattu toiselta paikkakunnalta ja annettu tehdä etätöitä tähän asti, mutta nyt heidän pitäisi työnantajan yksipuolisen päätöksen takia kulkea satoja kilometrejä useita kertoja viikossa toimistolle. Toimistopakkoa on myös kritisoitu sillä, että yhteydenpito muiden työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa tapahtuu joka tapauksessa etäyhteydellä, joten toimistolle on täysin turhanpäiväistä mennä istumaan vain etäpalaverin takia.

Etätyön tulevaisuuskatsaus

Monet yritykset ovat rajoittaneet etätyön tekemistä koronapandemian loputtua ja ihmiset ovat taas joutuneet totuttelemaan työmatkoihin ja toimistotyöhön. En ole kuitenkaan nähnyt mitään konkreettisia lukuja ja laskelmia siitä, miten toimistopakko lisää ihmisten tuottavuutta tai "tiedon jakamista" tai "oppimista". On totta kai selvää, että osa ihmisistä ei kotonaan töitä tehdessä keskity koko seitsemää ja puolta tuntia töiden tekoon vaan välissä tehdään kotitöitä tai muuta työhön liittymätöntä. Voisin kuitenkin väittää, että nettovaikutus on positiivinen kun otetaan huomioon ihmisten mahdollisuus parempaan ajankäyttöön kun työmatkoihin ei tarvitse tuhlata aikaa ja vähentyneet sairastumiset ja niiden myötä harvemmat poissaolot työstä. Yksikään yritys ei ole julkisesti esittänyt lukuja tehokkuuden laskusta etätyöhön siirtymisen jälkeen tai mistään muustakaan metriikasta, joka tukisi etätyön vähentämistä. Sen sijaan syiksi annetaan "oppimisen paraneminen" tai "työyhteisön kehittyminen" tai jotain muuta ympäripyöreätä tyhjää jankutusta niin kuin OP Pohjolan tapauksessa.

Osa yrityksistä tulee jatkossakin rajoittamaan etätyön tekoa. Syitä voi arvailla, mutta yksi syy voi esimerkiksi olla toimistotilojen liika kapasiteetti. Kun yritys on hankkinut ison toimiston näkyvältä paikalta, on siitä luopuminen hankalaa, koska yritys menettää "maamerkin" ja näkyvyyden tai koska isosta toimistotilasta on yksinkertaisesti vaikea päästä eroon, koska vuokrasopimukset voivat olla pitkiä tai ostajia ei löydy helposti. Turhemmistakin syistä on tehty isoja päätöksiä.

Etätyö on kuitenkin tulevaisuudessakin merkittävä kilpailuetu rekrytoinneissa esimerkiksi IT-alalla, jossa paikallinen osaajatarjonta on rajallista. Varsinkin konsulttialalla työtä tehdään yleensä asiakkaalle, joka on joka tapauksessa toisella paikkakunnalla, joten konsultinkaan ei tarvitse välttämättä aina olla samalla paikkakunnalla. Varsinkin isoissa kaupungeissa, joissa työmatkat voivat olla ajallisesti pitkiä, etätyö voi antaa merkittävästi lisää vapaa-aikaa työntekijän arkipäiviin.

Yritykset voisivat siis lopettaa tyhjänpäiväiset selitykset siitä, miksi etätyötä rajoitetaan, ja sen sijaan keskittyä konkreettisiin toimiin, jotka parantavat työn tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä.