logo
Julkaistu

Alaikäisten rikokset osa 1: Sakkorangaistukset

Kirjoittajat
  • avatar
    Nimi
    Kaksi bittiä

Alaikäisten sakkorangaistukset

Rikoksesta ja rikkeestä voidaan määrätä sakkoja, joko suoraan poliisin määrämänä, tuomioistuimen tuomitsemana tai muun laissa säädetyn valvontaa suorittavan virkamiehen eli esimerkiksi tullin tai rajavartion virkamiehen antamana sakkorangaistuksena. Sakkoon tuomittuja 15-17-vuotiaita on vuosina 2019-2023 ollut yhteensä 50 903, joista miehiä on ollut 42 283 ja naisia 8 617. Sakkoon tuomittujen luku sisältää tuomioistuimessa tuomitut sakot ( 9 041 kappaletta), rangaistusmääräyksellä sakkoon tuomitut (laki: 754/2010) (6 548 kappaletta) ja sakkomääräyksellä sakkoon tuomitut (35 314 kappaletta). Kehitystä sakkojen määrässä on tapahtunut ylöspäin noin 45%. Vuonna 2019 sakkoja tuomittiin 8 125 kappaletta kun vuonna 2023 luku oli 11 769. Miesten sakkomäärä on kasvanut vuosien välillä 41% ja naisten 64%. Sakkotuomioiden lisäksi tilastoissa on rikesakot, joita on jaettu aikavälillä 6 224 kappaletta [1]. Tässä kirjoituksessa keskitytään rikesakkoihin ja tuomioistuimen määräämiin sakkoihin, joiden yhteenlaskettu määrä on 50 579. Sakkoja on lisäksi mahdollista määrätä esimerkiksi uhkasakkona (90 kappaletta) tai ehdollisen vankeustuomion oheissakkona (180 kappaletta), mutta näitä ei käsitellä tässä kirjoituksessa.

Rikesakot

Tilastokeskus määrittelee rikesakon seuraavasti:

Rikesakko on euromäärältään kiinteä, sakkoa lievempi varallisuusrangaistus. Rikesakko voi olla suuruudeltaan 10, 20, 35, 50, 60, 70, 85, 100 tai 115 euroa ja 1.9.2015 lähtien 20, 40, 70, 100, 120, 140, 170 tai 200 euroa. Maksamatonta rikesakkoa ei saa muuntaa vankeudeksi. Rikesakon määrää poliisimies tai muu laissa säädettyä valvontaa suorittava virkamies.

Rikesakkoja on määrätty vuosina 2019-2023 yhteensä 6 224 kappaletta, joista miesten osuus on ollut 4 956 ja naisten 1 268 sakkoa. Tilastossa on kuitenkin tapahtunut huomattavaa kehitystä alaspäin, koska vuonna 2019 rikesakkoja jaettiin yhteensä 3 240 kappaletta kun taas vuonna 2023 rikesakkojen määrä oli enää 420. Miesten saamien rikesakkojen määrä on laskenut noin 90% ja naisten noin 75%.

15-17-vuotiaille määrätyt rikesakot vuosina 2019-2023

Lähde: [1]

Yleisimmät rikesakot sukupuolittain

Miesten kolme yleisintä rikesakon syytä ovat olleet:

  1. Liikennerikkomus 2 086 kappaletta
  2. Ajoneuvorikkomus 1 353 kappaletta
  3. Alkoholirikkomus 1 201 kappaletta

Naisten kolme yleisintä rikesakon syytä ovat olleet:

  1. Alkoholirikkomus 651 kappaletta
  2. Liikennerikkomus 525 kappaletta
  3. Ajoneuvorikkomus 59 kappaletta

Yleisimmät syyt

Kaiken kaikkiaan aikavälillä yleisin rike on ollut liikennerikkomus, joista annettuja rikesakkoja on tilastoitu miehille 2 086 kappaletta ja yhteensä 2 611 kappaletta. Seuraavaksi yleisin rike on ollut alkoholirikkomus, joita tilastoista löytyy yhteensä 1 852 kappaletta. Niistä 1 201 on miehille jaettuja sakkoja ja 651 naisille. Kolmanneksi yleisin rike on ollut ajoneuvorikkomus, joista miehille on jaettu 1 353 kappaletta ja naisille 59 kappaletta. Ajoneuvorikkomuksista naisten osuus on siis vain noin 4%. Kummankin sukupuolen kolme yleisintä rikkomusta kattaa siis 94% koko rikesakkojen määrästä. [1]

Sakkomääräyksellä sakkoon tuomitut

Sakkomääräyksellä eli poliisin, rajavartioston tullin tai vastavan virkamiehen määräämiä sakkoja on vuosina 2019-2023 annettu yhteensä 35 314 kappaletta, joista miehille 29 432 ja naisille 5 882. Tässäkin kategoriassa on tapahtunut kehitystä ylöspäin, koska vuonna 2019 sakkomääräyksiä annettiin yhteensä 5 308 kappaletta ja vuonna 2023 luku oli 7 960. Miesten sakkomääräykset ovat lisääntyneet 50% ja naisten 85% eli miltei tuplaantuneet. Syy miksi sakkomääräykset näkyvät tilastoissa "sakkoon tuomitut" -kategorian alla on se, että vuoden 2016 lakiuudistus antoi mahdollisuuden poliiseille käsitellä sakkomääräykset paikanpäällä ilman oikeuden käsittelyä - ikään kuin kenttäoikeudenkäyntinä. Sakkomääräyksen täytyy kuitenkin olla alle 20 päiväsakkoa tai muuten se käsitellään tuomioistuimessa. Lakia sovelletaan yleisesti tieliikenne-, ajoneuvo- ja ajokorttilakien osalta eli useasti esimerkiksi ylinopeuksien kanssa.

15-17-vuotiaille määrätyt sakkomääräykset vuosina 2019-2023

Lähde: [1]

Yleisimmät sakkomääräykset sukupuolittain

Miesten kolme yleisintä syytä sakkomääräyksellä määrätyille sakoille ovat olleet:

  1. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen 15 384 kappaletta
  2. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 6 403 kappaletta
  3. Näpistys 2 902 kappaletta

Naisten kolme yleisintä syytä sakkomääräyksellä määrätyille sakoille ovat olleet:

  1. Näpistys 2 962 kappaletta
  2. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen 2 000 kappaletta
  3. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 486 kappaletta

Yleisimmät syyt

Yleisin syy sakkomääräyksellä määrätyille sakoille on ollut liikenneturvallisuuden vaarantaminen, joista miehille on määrättu sakkoja 88% kerroista. Toiseksi yleisin syy on ollut kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, josta miehille on määrätty sakkoja 92% tapauksista. Kolmanneksi yleisin syy on ollut näpistys, joista yllättäen naisille on jaettu tiukka enemmistö 50,5% osuudella. Näpistyksestä sakkomääräyksellä annetut sakot ovat siis tämän tilastojen läpikäynnin ainoa kategoria, jossa naisilla on enemmistö. Liikenneturvallisuuden vaarantamisen kehitys on ollut huolestuttavaa, koska sakkojen määrät ovat lisääntyneet vuodesta 2019 (1 700) vuoteen 2023 (4 176), jopa 145% eli ne ovat yli kaksinkertaistuneet. Miesten tekemänä ne ovat nähneet 132% kasvun ja naisten tekemänä miltei 300% kasvun (134 vs 534). Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta on myös kasvanut huomattavasti vuoden 2019 luvusta 1 041 kun 2023 niistä on jaettu sakkoja jo 1 495 kappaletta eli 43% enemmän. Myös Näpistyksien osalta kasvua on tapahtunut ja naisten tekemänä näpistyksistä on jaettu sakkoja 77% enemmän ja miesten tekemänä 75% enemmän. [1]

Tuomioistuimen antamat sakot

Tuomioistuimet voivat määrätä seuraamuksia, jotka voivat olla esimerkiksi päiväsakkorangaistuksia tai valtiolle tulevia korvauksia. Tuomioistuimen määräämät sakot voidaan muuttaa vankeusrangaistukseksi, joten ne ovat vakavampia rangaistuksia kuin esimerkiksi poliisin antamat rikesakot tai päiväsakot [2]. Tuomioistuimessa sakkoja on tarkasteluvälillä jaettu yhteensä 9 041 kappaletta, joista miesten osuus on ollut 7 428 ja naisten 1 610. Ilmeisesti kolmessa tapauksessa sukupuolta ei ole ollut tiedossa. Tuomioistuimen määräämien sakkojen määrä on kasvanut vuodesta 2019 (1 679 kappaletta) vuoteen 2023 (2 127 kappaletta) noin 26%.

15-17-vuotiaille määrätyt sakot tuomioistumessa vuosina 2019-2023

Lähde: [1]

Yleisimmät tuomioistuimen määräämät sakot sukupuolittain

Miesten kolme yleisintä syytä tuomioistuimen määräämille sakoille ovat olleet:

  1. Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 1 656 kappaletta
  2. Pahoinpitely 1 033 kappaletta
  3. Huumausainerikos 577 kappaletta

Naisten kolme yleisintä syytä tuomioistuimen määräämille sakoille ovat olleet:

  1. Näpistys 293 kappaletta
  2. Pahoinpitely 246 kappaletta
  3. Rattijuopumus 173 kappaletta

Yleisimmät syyt

Yleisin syy tuomioistuimen määräämille sakoille on ollut törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, joista miehet ovat vastanneet melkein koko 1 770 tapauksen määrästä. Seuraavaksi yleisin syy on ollut pahoinpitely, josta sakkoja tuomioistuimessa on jaettu yhteensä 1 279 kappaletta. Kolmanneksi yleisin rikosnimike on ollut näpistys, joita on kirjattu kaiken kaikkiaan 716 kappaletta. Törkeässä liikenneturvallisuuden vaarantamisessa on tapahtunut yli 100% kasvua vuodesta 2019, jolloin sakkoja jaettiin 207 kappaletta, vuoteen 2023, jolloin määrä oli jo 417. Miehet ovat vastanneet melkein kaikista törkeistä liikenneturvallisuuden vaarantamisista heidän osuutensa ollessa aina vähintään 90%. Pahoinpitelyitä jaksolla on tilastoitu 1 279 kappaletta, joten miehet ovat vastanneet niistäkin hyvin isolla osuudella (80%). Pahoinpitelyiden määrä on myös kasvanut 40%. Näpistyksissä miesten osuus on edellisiä rikosnimikkeitä pienempi, mutta silti miehet ovat vastanneet 60% kaikista näpistyksistä. Tuomioistuimen määräämien näpistyssakkojen määrä on kuitenkin laskenut 20% vuodesta 2019 (170 vs 136). Miehet ovat myös vastanneet 90% huumausainerikoksista kokonaisluvun ollessa 638. [1]

Kuten sakkomääräysten ja tuomioistuimen määräämien sakkojen tilastoista voidaan havaita, näpistyksestä johtuvat rangaistukset voivat olla joko sakkomääräyksiä tai tuomioistuimen määräämiä sakkoja. Minilexissä [3] kerrotaan, että näpistyksestä voi seurauksena olla poliisin määräämä sakkomääräys, mutta koska kyseessä on asianomistajarikos, voi asianomistaja eli uhri rikosilmoituksessaan vaatia syyttämispyyntöä, jonka jälkeen syyttäjä vasta voi nostaa syytteen rikoksesta, mikä syylliseksi tuomitsemisen jälkeen johtaa tuomioistuimen sakkoihin ja päätyy tähän tilastoon. Lukuja vertailemalla voi nopeasti arvioida, että vain 10% näpistyksistä johtaa tuomioistuimen tuomioon.

Rangaistusmääräyksellä sakkoon tuomitut

Rangaistusmääräys eroaa sakkomääräyksestä siten, että rangaistusmääräys on aina syyttäjän määräämä kun taas sakkomääräys on poliisin tai esimerkiksi Tullin virkamiehen, mutta enintään 20 päiväsakon suuruinen. Syyttäjä voi määrätä sakon, joka on yli 20 päiväsakkoa. Syyttäjä määrää sakon myös silloin kun sakotettava ja sakon antaja ovat erimielisiä sakotettavan tuloista tai sakotettava ei hyväksy viranomaisen määräämää sakkoa [4].

Yleisimmät rangaistusmääräyksellä määrätyt sakot sukupuolittain

Miesten kolme yleisintä syytä rangaistusmääräyksellä määrätyille sakoille ovat olleet:

  1. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen 1 255 kappaletta
  2. Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta 533 kappaletta
  3. Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito 475 kappaletta

Naisten kolme yleisintä syytä rangaistusmääräyksellä määrätyille sakoille ovat olleet:

  1. Lievä petos 164 kappaletta
  2. Väärän henkilötiedon antaminen 132 kappaletta
  3. Liikenneturvallisuuden vaarantaminen 97 kappaletta

Yleisimmät syyt

Yleisin syy rangaistusmääräyksellä määrätyille sakoille on ollut liikenneturvallisuuden vaarantaminen, joista on määrätty sakkoja 1 352 kappaletta eli naisten osuus on ollut 97 kappaletta. Seuraavaksi yleisin syy on ollut kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta, josta kaiken kaikkiaan on määrätty sakkoja 604 kertaa - naisten osuus näin ollen on ollut 71 kappaletta. Kolmanneksi yleisin syy on ollut toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito, josta yhteensä on määrätty sakkoja 511 kappaletta eli naisten osuus on ollut 36 kappaletta. [1]

Sakkomääräyksen ja rangaistusmääräyksen suhde

Suhteessa sakkomääräyksellä sakotettujen liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrään rangaistusmääräyksellä sakotettujen määrä on noin 10%. Sakotustavasta voidaan päätellä, että noin 10% liikenneturvallisuuden vaarantamisista ylittää 20 päiväsakon rangaistuksen eli ne hipovat jo törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista, josta minimirangaistus on 30 päiväsakkoa tai sen, että sakotettava on kiistänyt sakon tai ollut eri mieltä poliisin näkemyksestä sakotettavan tuloista. Näiden kahden skenaarion välistä suhdetta en tiedä, mutta veikkaan todennäköisemmäksi sen, että päiväsakkojen määrä on ylittänyt 20 päiväsakon rajan useimmissa tapauksissa.

Pohdintaa

Vaikkakin alaikäisten määrä epäiltynä rikoksista on laskenut, varsinkin sakkorangaistuksien määrä on kasvanut huomattavasti lyhyellä aikavälillä. Rikosten ja rikkeiden välinen ero on omalta osaltaan suuri, mutta kasvutrendi lain rikkomisessa ei vaikuta hyvältä asialta. Esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantamisen tilastoista nähtävä moninkertainen kasvu muutaman vuoden aikana on huolestuttava ja kertoo ehkä paljon nuorten asenteista liikenteessä. Liikenteessä tapahtuva lain rikkominen on kuitenkin riski muillekin tienkäyttäjille, eikä pelkästään lainrikkojalle itselleen. Lähimenneisyydessä on mediasta saanut valitettavan usein lukea tapauksista, joissa alaikäinen juuri B-kortin saanut nuori on aiheuttanut vakavia liikenneonnettomuuksia, joissa on kuollut tai loukkaantunut muita tienkäyttäjiä tai kyydissä olleita.

Nuorten liikenneturvallisuuden vaarantamiset

Vuoden 2020 MTV3:n artikkelissa [5] kerrotaan nuorten tekemien törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisien kasvaneen nelinkertaiseksi vuosien 2018 ja 2020 välillä. Syyksi epäillään (taas kerran) valvonnan lisääntymistä ja ajokorttiuudistusta, jonka jälkeen 17-vuotiaat ovat päässeet auton rattiin. Muiden lievien "rikosten" kuten näpistysten lisääntyminen voimakkaasti kertoo ehkä myös nuorten asenteiden muuttumisesta ja ehkä siitä, että nuoret eivät ymmärrä seuraamuksia, joita rikkomuksista voi seurata. Osaltaan syynä voi olla myös sosiaalisen median mukana kasvanut sosiaalinen paine tietynlaisista vaatteista, kosmetiikasta ja muista vastaavista statussymboleista, joiden hankkimiseen käytetään laittomia keinoja kun käytettävissä olevat rahat eivät riitä. Rikesakkojen määrän laskeminen samalla kun sakkojen kokonaissakkomäärä on kasvanut kertoo huolestuttavasti siitä, että nuoret ovat mukana aikaisempaa vakavammissa rikkeissä ja rikoksissa. Tietääkseni lainsäädäntö ei ole lähiaikoina muuttunut siten, että rikesakkojen sijaan annettaisiin kovempia sakkorangaistuksia.

Tulevaisuus

Suunta on joka tapauksessa huolestuttava, ja nuorten rikollisuudella on pitkälle kantava vaikutus. Nuorena aloitettu rikollinen elämä voi helposti johtaa rikoskierteeseen ja pahimmillaan vankilatuomioihin, millä on yksilön elämälle hyvinkin suuri vaikutus. Joillekin tietysti vankilatuomio voi olla herätys, mutta valitettavan usein se on vain huilahdus siviilielämästä.

Millä tämä kehitys voitaisiin katkaista - sitä en tiedä - mutta pelkästään sosiaalista mediaa ei ole syyttäminen.

Lähteet