Hallituksen puoliväli

Kokoomuksen johtama hallitus aloitti työnsä 2023 eli on nyt kesätauolle jäädessään saavuttanut neljän vuoden kauden puolivälin. Hallituksen muodosti vaalivoittaja Kokoomus Perussuomalaisten, RKP:n ja Kristillisdemokraattien kanssa. Jo vaalien aikaan vasemmistosta maalailtiin uhkakuvia sinimustasta hallituksesta viitaten perussuomalaisiin ja kokoomuslaisiin ja väitettiin, että oikeistolainen hallitus valtaan päästyään käytännössä lopettaa koko hyvinvointivaltion sekä yritettiin vedota varsinkin RKP:n johtajistoon, että he eivät lähtisi mukaan oikeistolaiseen "rasistihallitukseen". Hallituskauden alun jälkeen varsinkin perussuomalaisia syytetiin natseiksi ja rasismikohuja ja -syytöksiä nousi jatkuvalla tahdilla. Varsinkin Ville Rydman, joka vaihtoi Kokoomuksesta Perussuomalaisiin sai osakseen paljon meteliä pääosin vasemmalta laidalta. Rasismisyytösten takia hallituksen jäsenille järjestettiin rasismikoulutuksia ja homma kuitattiin sillä valmiiksi. Eniten meteliä hallituksen päätöksissä aiheutti leikkaukset sosiaaliturvaan, lakko-oikeuden rajaaminen sekä ammattiyhdistysliikkeiden jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen ja irtisanomisen helpottaminen. Lisäksi varsinkin ansiotuloveron lasku ja marginaaliveron leikkaus aiheutti meteliä varsinkin prosenttilaskutaidottomissa vasemman laidan edustajissa ja veronalennus leimattiin taas "rikkaille antamiseksi".

Veronalennukset ja -korotukset

Hallitus on tehnyt päätöksiä säätäen useita veroja. Korotettuja veroja ovat esimerkiksi yleinen arvonlisäverokanta, virvoitusjuomavero ja nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden vero ja kaivosmineraaliveroa. Laskettuja veroja ovat esimerkiksi ruoan arvonlisävero, ansiotuloveron progressio ja marginaalivero, lahja- ja perintöverojen alarajat. Lisäksi tehtiin varsinkin perussuomalaisten ajamia polttoaineveron ja ajoneuvoverojen alennuksia. Muita autoiluun liittyviä veromuutoksia on esimerkiksi matkailuautojen käyttövoimaveron korotus, joka nostaa dieselkäyttöisten matkailuautojen käyttövoimaveroa 0,9 sentistä 5,5 senttiin päivältä.

Arvonlisäverojen muutokset

Yleistä arvonlisäverokantaa korotettiin 24%:sta 25,5%:iin 1.9.2024 alkaen sekä puoliväliriihessä luvattiin ruoan arvonlisäverokannan lasku 14%:sta 13,5%:iin vuoden 2026 alusta alkaen. Ylen tietojen mukaan yleisen kannan korotus kuitenkin tuotti arvioitua vähemmän vuoden 2024 lopulla ja vuoden 2025 arvio yli miljardin euron lisätuloista on todennäköisesti myös liian optimistinen ¹.

Ruoan verotuksen laskeminen on tietysti hyvä asia, koska ruoan hinta on noussut rajusti viime vuosina inflaation ja Ukrainan sodan takia. Puolen prosenttiyksikön lasku verokannassa ei kuitenkaan tuo merkittäviä säästöjä kuluttajille ja huonossa tapauksessa lasku valuu pelkästään kauppojen katteisiin. Ylen laskurin mukaan ruoan arvonlisäveron lasku näkyy 200 euroa viikossa ruokaostoksiin käyttävälle perheelle noin 0,88 euroa pienempänä ruokalaskuna. Vuoden ajalta tämä tekee noin 45 euroa. Laskennallisesti valtio saisi tästä verokevennyksestä seuraavana vuonna noin 100 miljoonaa euroa vähemmän verotuloja, mutta 10% verokannasta on siirretty nimikkeitä 13,5% verokantaan, joten muutos ei välttämättä ole yhtä lineaarinen. ²(https://yle.fi/a/74-20157808). Käytin esimerkissä oman kotitalouteni kulutusta, joka on noin 800 euroa kuukaudessa ruoan osalta, joten en vielä taputa käsiäni tästä muutoksesta.

Ansiotuloveron muutokset

MTV3:n mukaan ansiotuloveron muutoksen suoraan laskennallisesti tuottavan 711 miljoonaa euroa vähemmän verotuloja ³, mutta dynaamisien vaikutusten myötä veronalennus toivottavasti maksaa itseään takaisin lisääntyneenä työntekona ja kulutuksena. Suurin osa alennuksesta astuu voimaan 2026 ja loput 2027. Mediaanipalkkaiselle suomalaiselle eli 3 315 euroa kuukaudessa tienaavalle ⁴ veronalennus tarkoittaa sitä, että hän saa pitää palkastaan noin 360 euroa vuodessa eli 30 euroa kuukaudessa enemmän ⁵. Summassa täytyy kuitenkin muistaa se, että amattiyhdistysliikkeiden jäsenmaksujen verovähennysoikeuden ja työhuonevähennyksen poistaminen lisää maksettavien verojen määrää eli henkilö joka on ammattiyhdistyksen jäsen ja saa työhuonevähennystä hyötyy lopulta ansiotuloveronalennuksesta vähemmän. Itse en kuulu ammattiliittoon, mutta menetän kaavamaisen työhuonevähennyksen ja tuloluokassani veronalennus on pienempi kuin mediaanituloissa, joten henkilökohtaisesti tämä veronalennus on hyvin pieni.

Veronalennuksien kanssa on hyvä huomioida se, että valtio ei anna lisää rahaa kansalaisille, vaan heiltä viedään vähemmän. Olen kyllästynyt vasemmiston retoriikkaan siitä, että taas "rikkaat" saavat lisää rahaa ja se otetaan köyhiltä pois (sosiaaliturvan leikkaukset). Verotus on ottamista ja verotuksen keventäminen on vähemmän ottamista. Vasemmistolaisessa maailmakuvassa valitettavasti taitaa olla niin, että kansalaisten ansaitsemat rahat ovat ensisijaisesti valtion rahoja ja valtio armollisena ottaa vain osan ja antaa kansalaisen kuluttaa loput miten parhaaksi näkee.

Tosiasia on kuitenkin se, että mitä korkeammalle tulodesiileissä mennään, sitä enemmän desiileihin kuuluvat palkansaajat maksavat "yhteiseen kassaan" ja ovat mukana maksamassa esimerkiksi sosiaaliturvaa ja työttömyyskorvauksia niille, ketkä eivät ole mukana työelämässä. Lisäksi on tärkeää huomioida se fakta, että ansiotuloveron alennus ei voi edes koskettaa kaikkia palkansaajia, koska tarpeeksi pienistä ansiotuloista ei edes makseta valtion ansiotuloveroa, joten niihin palkkaluokkiin ei voi kohdistaa veronalennuksia muuten kuin kunnallisella tasolla. Lisäksi pienten tulojen prosentuaaliset veronalennukset ovat aina absoluuttisena eurosummana pienempiä kuin suurten tulojen pienetkin prosentuaaliset veronalennukset, mikä tuntuu olevan vasemmalla vaikea ymmärtää - tahallaan tai tahtomatta.

Polttoaineiden ja ajoneuvojen verotus ja romutuspalkkio

Perussuomalaisille kuittailtiin vaalien aikana ja jälkeen "euron pensasta [sic]", koska Perussuomalaiset olivat luvanneet laskea polttoaineiden verotusta. Edellisen hallituksen asettaman lain mukaan polttoaineiden jakeluvelvoitteen olisi pitänyt nousta 28%:iin vuonna 2024, mikä olisi nostanut polttoaineiden hintaa arvion mukaan noin 17 senttiä dieselin osalta ja 15 senttiä bensiinin osalta. Hallitus rajasi kuitenkin jakeluvelvoitteen 13,5%:iin vuodelle 2024, jonka jälkeen prosenttiosuus kasvaa 16,5%:sta 22,5%:iin vuosien 2025 ja 2027 välillä. ⁶. Polttoaineiden verotuksen lisäksi ajoneuvoveron perusosaa laskettiin niiden autojen osalta, joiden ilmoitetut päästöt ovat 111-210 g/km välillä. Vaikutus verossa on 23-52 euroa vuodessa vähemmän. Veronalennuksen nähdään koskettavan varsinkin vanhoja ja suuripäästöisiä autoja ⁷.

Romutuspalkkio

Nuorentaakseen suomalaista autokantaa hallitus päätti palauttaa romutuspalkkion ja tarjoaa vuodesta 2026 lähtien 2000 tai 2500 euron romutuspalkkiota uuden auton ostoon, jos ostaja romuttaa vähintään kymmenen vuotta vanhan auton. 2000 euron romutuspalkkiolle ehtona on annettu se, että uuden auton päästöjen tulee olla enintään 140 g/km ja 2500 euron palkkion saamiseksi uuden auton tulee olla joko sähkö- tai vetyauto. Tällä kertaa romutuspalkkion voi saada vain kerran kun edellisen romutuspalkkion tapauksessa oli epäselvyyttä voiko useammasta autosta saada kaikista palkkion yhden uuden auton ostoon. Suomen autokannan keski-ikä on tällä hetkellä 13,6 vuotta, joten autokannan uudistumiselle on tilaa ja tarvetta ⁸. Täytyy kuitenkin huomioida se, että uudemmat polttomoottoriautot kuluttavat polttoainetta vähemmän, joten autokannan uusiutumisella on veroja laskeva vaikutus. Sähköautot eivät tietenkään kuluta polttoainetta, joten jokainen uusi sähköauto poistaa verotuotoista yhden polttomoottoriauton polttoaineverotuotot.

Uusien autojen myynti

Vuonna 2024 ensirekisteröitiin 74 072 uutta henkilöautoa, mikä on huonoin luku sitten vuosien 1992-1994 eli 90-luvun lama-aikojen ⁹. Ylen artikkelin kuvaajasta näkyy myös hienosti vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman vaikutuksen Suomen autokannan keski-ikään. Vuodesta 1996 vuoteen 2008 autokannan keski-ikä oli pysynyt noin 10 vuoden tuntumassa, mutta vuoden 2008 jälkeen keski-ikä on kivunnut tasaisesti jo nykyiseen yli 13 vuoden lukuihin. Samalla aikavälillä Suomen talous on myös ollut käytännössä 0-kasvuista ja aikaisemmin puhuttu menetetty vuosikymmen on jo reilusti toisen vuosikymmenen puolella.

En pidä romutuspalkkiota kuitenkaan kovin tehokkaana keinona uudistaa autokantaa, koska uusien auotojen myynti on sakannut jo pitkään ja käytettyjen maahantuotujen autojen myynti kasvaa jatkuvasti, enkä usko 2000 tai 2500 euron alennuksen auton hinnasta vaikuttavan kovinkaan monen ostopäätökseen, koska halpojenkin uusien autojen hinnat pyörivät lähes 20 000 euron paikkeilla. Palkkiosta hyötyvät siis ne kenellä on jo valmiiksi varaa ostaa uusi auto käytetyn sijasta. Voisin jopa veikata, että uusia autoja useimmin ostavilla on alle 10 vuotta vanha auto, eikä yli 10 vuotta vanhoja autoja omistavat osta uusia autoja yhtä useisti. Tänä vuonna laskeneet korot todennäköisesti auttavat hieman uusienkin autojen myyntiä ja jotkut automerkit ovatkin tarjonneet jopa 0% korolla rahoitusta.

Ehkä olisin jo päivittänyt uudempaan autoon, jos hinnassa ei olisi useita tuhansia euroja veroa sen päälle mitä auto maksaa länsinaapurissa tai Saksassa. Pienillä päästöillä saa tietysti auton pienemmällä verotaakalla, mutta ajomukavuus ja muut auton ominaisuudet ovat sellaisia mistä en ole halunnut tinkiä.

Nopea katsaus yleisimpien automerkkien hintoihin

Listattuna on joitakin yleisimpiä automerkkejä Suomessa ja niiden halvimpien automallien hinnat alkaen hinta. Halvempiakin löytyy esimerkiksi Dacialta ja muilta erikoisilta merkeiltä, mutta listasin nyt yleisimpiä merkkejä. Volvot, Audit, Mersut ja Bemarit on parempi unohtaa näiltä listoilta, koska niiden hinnat alkavat 30 000 eurosta. Kun mietitään, että suomalaisen auton keskihinta on lähempänä 5 000 euroa kuin 10 000 euroa ja uuden auton hinnat alkavat 20 000 eurosta, niin onko muutaman tuhannen euron romutuspalkkiolla mitää väliä? Listalla olevat autot ovat vielä merkkien halvimpia malleja eli ne ovat yleensä kaksiovisia tai muuten pieniä, joten esimerkiksi lapsiperheille ne sopivat hyvin harvoin.

Autovero pois kokonaan

Parempana vaihtoehtona pitäisin autoverosta luopumista tai edes sen rajua alennusta alkuun vaikka 50%:lla. Päätöksestä eteenpäin uusien autojen kohdalla voitaisiin autoverosta luopua kokonaan. Sanna Marinin hallitukselle pisteet sähköautojen autoverosta luopumisesta, mutta tämä hallitus ei todennäköisesti sellaista temppua saa tehtyä muiden autojen osalta. Autoveron tuotto on joka tapauksessa laskenut huomattavasti viime vuosina alentuneiden päästöjen takia, joten veron poistamisella ei enää olisi merkittävää vaikutusta valtion talouteen ja loppupeleissä uusien autojen ensirekisteröinti Suomeen toisi mukanaan enemmän arvonlisäverotuloa, mikä voisi kattaa menetetyn autoveron. Tällä hetkellä arvonlisäverotuotto jää saamatta kun uudet autot rekisteröidään Ruotsiin tai Saksaan ja tuodaan tänne muutaman vuoden jälkeen ja myydään "lähes uutena" suomalaisille. Käytettynä ulkomailta tuotaessa maksetaan ainoastan autovero, jonka määrä tietysti riippuu auton päästöistä ja laskennallisesta arvosta. Luonnollisesti sähköautoista 2021 vuosimallin jälkeen ei makseta autoveroa ja hybrideistäkin hyvin vähän.

Autovero pitää kuitenkin poistaa kokonaan kerralla tai ainakaan mitään porrastettua aikataulua ei saa olla, koska ihmiset jäävät helposti odottamaan seuraavaa veroalea ja autokauppa hidastuu entisestään. Valitettavasti autoveron poisto saattaa iskeä autokauppojen varastoarvoihin varsinkin premium- ja luksusautojen osalta, koska niissä on helposti kymmeniätuhansia euroja pelkkää autoveroa, mutta laskettakoon se liiketoiminnan riskeiksi. Uudet Lamborghinit ja Ferrarit vielä erikseen omassa luokassaan sillä niistä hahtuisi pahimmillan veroja sadoissa tuhansissa per auto.

Perintö- ja lahjavero

Perintö- ja lahjaveron alarajaa nostettiin perintöveron osalta 20 000 eurosta 30 000:een ja lahjaveron vastaavasti 5000 eurosta 7 500:een ¹⁰. Hallituksessa oli varsinkin perintöveron osalta vääntöä siitä poistetaanko vero kokonaan, mutta lopulta päädyttiin hallituksen linjan mukaisesti vain hienosäätämään veron rajoja. Helsingin Sanomat uutisoi 27.6, että puoliväliriihessä on päätetty keventää perintöveroa alarajan noston lisäksi. 135 000 euron perinnön tapauksessa veronalennus on 700 euroa aviopuolison kohdalla (2000 vs 1300), 700 euroa aikuisen lapsen kohdalla (13 250 vs 12 550) ja 1 900 (30 650 vs 28 750) euroa sisaruksen kohdalla ¹¹.

Aviopuolison perintöveron kohdalla alennus on huomattava prosentuaalisesti, mutta summasta olisi voinut vaikka luopua kokonaan. Aikuisen lapsen perintövero on edelleen todella korkea ja 700 euron alennus yli 10 000 euron veromäärästä on taas todella nappikauppaa. Samoin sisaruksen perintöveron kohdalla summa on käsittämätön ja koko vero uudessakin tapauksessa on 21% perinnön arvosta. En ymmärrä miksi Perussuomalaisille perintöveron poisto on niin suuri kysymys, koska esimerkiksi Ruotsissa veron poisto palautti pääomia maahan. Perussuomalaiset lienevät talouspoliittisesti liian lähellä SDP:tä, joten "rikkaiden" omaisuus on saatava verolle joka kautta.

Ymmärrän kyllä sen, että valtion talous on pahasti alijäämäinen ja kokonaisten verojenvirtojen pyyhkiminen pois valtion tuloista ei välttämättä vaikuta ensiajatuksella järkevältä, mutta perintövero haittaa kuitenkin yritysten sukupolvenvaihdoksia ja heikentää sukupolvien välillä siirtyvää varallisuutta ja siten vaikuttaa myös valtion talouteen pitkällä aikavälillä. Ruotsalaisilla on jo nykyään kaksinkertainen varallisuus suomalaisiin nähden ja suomalaisten varallisuus on käytännössä kiinni asunnoissa.

Perintöveron piikkiin en tuota eroa kuitenkaan laita kokonaan, mutta on sillä suuri merkitys kun valtio verottaa jo useampaan kertaan verotettua omaisuutta. Perinnöstä saatavasta asunnostakin maksetusta rahasta on jo maksettu ansiotuloveroa ja/tai pääomaveroa, varainsiirtoveroa ja mahdollisesti arvonlisäveroa (uusi asunto / korjaukset jne.), joten miksi valtion pitäis enää saada välistä siinä vaiheessa kun asunto siirtyy perilliselle.

Verokiristykset

Kiristettyjä veroja löytyy niin ns. kaivosverosta kuin virvoitusjuomaverosta ja nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden verotuksesta. Kaivosmineraaliveron korotuksesta syntyi närää, koska myös kaivosten sähköveroa on korotettu. Aiemmin veron tuotto on ollut noin 30 miljoonaa euroa kun sen odotetaan nousevan nyt noin 100 miljoonaan euroon vuodessa ¹².

Nikotiinituotteet

Nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden verotus ja nikotiinituotteiden verotus yleensä on jokaisen hallituksen helpoin kohde niistää vähän enemmän verotuloja alkoholiveron ohella. Omalta osaltani nikotiinituotteiden verotus ei haittaa, koska ne eivät kuulu omaan elämääni, mutta jossain välissä niidenkin verotuksen tuotto kääntyy laskuun ja korkeammalla verotasolla saavutetaan pienempi verokertymä. Toisaalta varsinkin tupakan kohdalla vähentynyt kulutus on tietysti positiivinen asia, mutta esimerkiksi nuuskan salakuljetus Ruotsista lisääntyy varmasti, mikäli laillisten tuotteiden hinnat nousevat liikaa Suomessa.

Virvoitusjuomavero

Virvoitusjuomavero on myös yksi helppo vero kerätä ja nostaa, mutta kansanterveydellistä vaikutusta virvoitusjuomien verotuksella ei todennäköisesti ole. Vero koskettaa myös sokerittomia juomia, joten kulutus tuskin siirtyy sokerillisista juomista sokerittomiin. Voisin jopa väittää, että sokeriton virvoitusjuoma on terveellisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi sokerillinen mehu. Makeisvero kuopattiin jo aikaisemmin, joten yksistään makeisiin kohdistuvia veroja ei ole näköpiirissä. Makeisten ja suklaan arvonlisäverokanta kuitenkin muuttui ruoan arvonlisäverosta yleiseen 25,5%:n arvonlisäverokantaan.

Verovähennysten poistot

Kiristettyjen verojen lisäksi myös verovähennyksiä on poistettu varsinkin palkansaajilta. Ammattiyhdistysliikkeiden jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistettiin, mikä tarkoittaa sitä, että ammattiliittojen jäsenmaksut eivät enää vähennä ansiotuloista maksettavaa veroa. Myös työsuhdepyöräetu poistettiin ja työhuonevähennystä ei saa enää ns. kaavamaisena mallina vaan vähennys täytyy hakea todellisten kulujen mukaan. Työsuhdepyöräedun poistamisesta tehdyn ilmoituksen jälkeen hyvin nopeasti moni liike kertoi lopettavansa toimintansa, joten valtiolla oli hyvin suuri vaikutus kyseisen alan toimintaan. Huonoa on tietysti se, että yrittäjät menettävät liikevaihtoa tai koko liiketoiminta ajetaan alas ja työntekijät menettävät työnsä, mutta mielestäni valtion tehtävä ei ole tuke yksittäisiä aloja verovaroista. Tästä voi myös vetää johtopäätöksen, että en liiemmin pidä myöskään muista valtion suorista tai epäsuorista tuista.

Arvio hallituksen toiminnasta

Hallituksen toimet ovat olleet sinänsä sen suuntaisia, mitä valtio tällä hetkellä tarvitsee - vähemmän veroja ja enemmän työtä ja varsinkin vähemmän työn verotusta. Yleisen arvonlisäverokannan korotus on kuitenkin mielestäni huono päätös, vaikkakin se tuo valtion kassaan yli miljardin lisää, mutta arvonlisävero haittaa myös talouden toimintaa ja vähentää kulutusta. Ruoan arvonlisäveron lasku on tietysti tervetullut, mutta 0.5%-yksikön muutos on vastaavaa nappikauppaa kuin muutkin veronalennukset, joita tämä hallitus on saanut aikaan. Veronalennus ei edes koske alle kahden euron tuotteita, koska muutos tuotteen hinnassa jää alle yhden sentin.

Positiivisina pääasioina nostan kuitenkin ansiotuloverotuksen alennuksen, rajaturvallisuuslain ja Ottawan sopimuksesta irtautumisen.

Kouluarvosana hallitukselle

Listalla plussia ja miinuksia tästä hallituksen puolikkaasta kaudesta:

• +Ansiotuloveron alennus
• +Ruoan arvonlisäveron lasku
• +Polttoaineveron alennus
• +Ajoneuvoveron alennus
• +Romutuspalkkio (vähän siinä ja siinä)
• +Ottawan sopimuksesta irtautuminen
• +Rajaturvallisuuslaki
• +Perintö- ja lahjaveron alarajojen nosto
• +Perintöveron kevennys
• +Kaivosveron korotus
• +Ay-liikkeiden jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto
• +Työsuhdepyöräedun poisto
• +Irtisanomisen helpottaminen
• -Yleisen arvonlisäverokannan korotus
• -Sosiaaliturvan leikkaukset (nämä oltaisiin voitu välttää)
• -Veronalennukset vain pientä hienosäätöä
• -YEL-uudistuksen korjaus jää johonkin tulevaisuuteen

Yleinen arvonlisäverokannan korotus

Yleisen arvonlisäverokannan nostaminen osuu jokaiseen kotitalouteen, koska arvonlisävero otetaan lähestulkoon kaikesta eli sähköenergiasta ja sähkönsiirrosta, käyttövedestä, internet- ja puhelinliittymistä jne. kaikesta arkipäiväisestä ja normaaliin nykyelämään käytännössä pakkollisena kuuluvasta. Arvonlisäveron vaikutusta omaan elämään voi vähentää ainoastaan vähentämällä kulutusta. Arvonlisävero on siksi helpoin kiristyskohde, koska sitä on vaikea tai käytännössä mahdoton välttää, joten valtion verotuotto on melkein taattu. Suomen talouskasvu on ollut jo kohta kaksi vuosikymmentä olematonta eikä arvonlisäveron korotuksesta ole ainakaan tässä asiassa mitään hyötyä. Tarvittavat rahat olisi voitu säästää leikkaamalla valtion ydintoiminnan ulkopuolisista asioista kuten esimerkiksi Liberaalipuolueen leikkauslista osoitti ennen vaaleja.

Sosiaaliturvan leikkaukset

Sosiaaliturvan leikkaukset ovat mielestäni olleet tarpeettomia ja ne olisi voitu välttää leikkaamalla esimerkiksi järjestöjen valtion rahoituksesta ja yritystuista, joihin kumpaankaan ei ole oikeastaan koskettu. Jotain veroetuja on poistettu, mutta vaikutus on minimaalinen verrattuna niihin satoihin miljooniin mitä joko suoraan tai epäsuorasti annetaan tietyille aloille ja yrityksille.

Tällä hetkellä työllisyystilanne on todella huono eikä avoimia työpaikkoja ole juuri tarjolla. Varsinkin rakennusalalla on jo vuosia kestänyt lama, joten sosiaaliturvan leikkaaminen on mielestäni hieman väärä viesti tällä hetkellä. Vaikka Suomen sosiaaliturvassa on paljon parantamista ja työttömiä tulee ohjata työn pariin, tällä hetkellä leikkaukset sosiaaliturvaan ovat kuitenkin vain lyödyn lyömistä. Ongelma sosiaaliturvassa on sen vastikkeettomuus. Valtion pitäisi pystyä paremmin tunnistamaan ne yksilöt, ketkä eivät pysty tekemään töitä sairauksien tai muiden seikkojen takia, ja taata näiden henkilöiden sosiaaliturva vastikkeettomasti. Ne henkilöt ketkä kykenevät osittain tai kokonaan tekemään töitä, täytyisi saada entistä tehokkaammin ohjattua työn pariin. Valitettavasti ns. työkkärin toimintamalli on täysin kykenemätön tällaiseen.

Suomessa pitäisikin selvittää vastaavaa "mini job" -mallia kuin Saksassa, jossa työntekijä voi tienata joitain satoja euroa kuukaudessa ilman sosiaaliturvamaksuja ja täydentää tulojansa sosiaaliturvalla. Tällaisessa mallissa täytyy tietenkin varoa, että työntekijät eivät joudu yrityksiin halpatyövoimaksi, joten työllistämien pitäisikin tapahtua julkisen puolen kautta. Työtehtäviä voisi olla esimerkiksi kesällä ojanpenkkojen siivouksessa, talvella lumitöissä ja muissa vastaavissa töissä, jotka eivät vaadi erityistä osaamista ja joita ei välttämättä muuten kannattaisi teettää kustannusten takia. Lisäksi täytyisi pitää huolta, että kunnat eivät ala käyttää tällaista mallia hyväkseen ja viedä töitä yksityisiltä yrityksiltä.

Työ on kuitenkin parasta sosiaaliturvaa ja edes muutaman tunnin työrupeama viikossa on parempi kuin vuorokauden ympäri työttömänä oleminen.

Kehitysapu

Sentään kehitysapua on leikattu ja se joutaisi lopettaa kokonaan turhana ja jopa haitallisena. Kehitysapuun voitaisiin lisätä pykälä, että Suomen valtio maksaa kehitysapua vain ylijäämäisesti budjetista. Pidän hyvin ristiriitaisena sitä, että valtio ajaa itsensä velkaongelmiin, mutta samalla lahjoittaa rahaa kehitysmaihin. Parempi olisi hoitaa oma tontti ensin kuntoon ja enintään sen jälkeen lahjoittaa rahaa vastikkeettomasti kun rahaa jää myös viivan alle.

Kehitysavun jakamisesta ei myöskään ole positiivisia tuloksia varsinkaan sen määrään suhteutettuna. Voitaisiin jopa väittää, että kehitysapu on ollut enemmän haitaksi esimerkiksi Afrikassa, missä rahat ovat hävinneet lähinnä diktaattorien ja heimopäälliköiden taskuihin. Vastaavaa vastikkeettoman rahan pumppaamisesta aiheutunutta haittaa voi havaita myös entisen Itä-Saksan alueelta, jonka kehitys on pahasti entisen Länsi-Saksan takana vaikka muurin murtumisesta on jo yli 30 vuotta ja alueelle on upotettu rahaa muualta Saksasta miljardikaupalla.

Opiskelijat ja asumistuki

Opiskelijoiden palauttaminen takaisin yleisen asumistuen piiriin on oikea päätös ja sillä on vaikutusta myös vuokrien hintoihin. Yleisen asumistuen kiristykset ovat myös hyvä kohde, jos jostain sosiaaliturvasta täytyy kiristää. Prosentuaalinen korvaus vuokrasta on huono tapa tukea asumista eikä se houkuttele muuttamaan halvempaan asuntoon, koska käteen jäävä erotus on niin pieni. Kela korvaa 80% vuokrasta, joka on hyväksyttävää kyseiselle ruokakunnalle, eli esimerkiksi 800 euron vuokrasta Kela maksaa 640 euroa ja asukkaan/asukkaiden maksettavaksi jää 160 euroa. Jos asukas/asukkaat haluavat muuttaa esimerkiksi 100 euroa halvempaan asuntoon, jotta rahaa jäisi enemmän käteen, niin Kela korvaa 700 vuokrasta 560 euroa ja maksettavaa jää 140 euroa. Näin säästettiin siis vain 20 euroa todennäköisesti tinkimällä asuinmukavuudesta ja muuttamalla kauemmas työ- tai opiskelupaikasta, joten kovin moni ei siihen lähtisi vain pienen säästön takia.

Irtisanomisen helpottaminen

Suomessa irtisanominen on tunnetusti vaikeat ja maksimikoeaikaa on venytetty jo kuuden kuukauden mittaiseksi. Voisi ajatella, että suurin riski tässä on pelkästään työntekijällä, koska työntekijä voidaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa koeajan sisällä. Todellisuudessa riski on myös työnantajalla, koska työntekijä voi omalta osaltaan lopettaa työnteon saman päivän aikana, joten yritykselle taloudellinen riski on suuri.

Koska rekrytoiminen on jo vaikeata pitäisi irtisanomisen olla helpompaa, jotta hutirekrytoinneista pääsee eroon. Koeaikakaan ei välttämättä ole tarpeeksi pitkä aika uuden työntekijän arvioimiseen. Vaikka vasemmisto pelotteleekin, että työpaikoilta irtisanotaan tämän jälkeen naaman perusteella, todellisuus on kuitenkin se, että yksikään yritys ei irtisano työntekijöitä huvikseen. Työntekijä on kuitenkin se, joka tuo yritykseen liikevaihtoa ja tuottavaa työntekijää ei irtisanota helpoin perustein. Huono työntekijä sen sijaan saattaa pahimmillaan haitata muiden työntekoa ja laskea heidän tuottoaan.

Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto

Ammattiyhdistysliikkeiden jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto on yksi hyvä hallituksen verotuloja lisäävä päätös. Helsingin Sanomien arvion mukaan tällä saavutettaisiin vuositasolla melkein 200 miljoonan verotulot, joten päätöksen seurauksista ei voi puhua nappikauppana ¹³. Ammattiyhdistysliikkeet ovat nykypäivänä hyvin politisoituneita ja vahvasti liitoksissa SDP:n ja Vasemmistoliiton kanssa, joten niihin liittyvät verohelpotukset ja -vähennykset tulisi poistaa. Kenenkään ei kuitenkaan ole pakko kuulua liittoon, joten en näe muiden veronmaksajien tarvitsevan maksaa liittoon kuuluvien jäsenmaksuja. Liitoille annettakoon se, että ne ovat aikaisemmin tehneet paljon hyvää työntekijöiden eteen, mutta nykyään ne ovat enemmänkin poliittisia kuin työntekijöiden etuja ajavia järjestöjä ja TES-neuvottelut käydään lähinnä liiton etu edellä. Liitot eivät myöskään ikinä tunnu vaativan liiton jäsenille veroalennuksia, vaan aina ainoastaan lisää palkkaa. Johtuuko tämä ay-liikkeiden vasemmistolaisesta suuntaumisesta vai siitä, että työntekijät maksavat monessa liitossa jäsenmaksua prosenttiosuudella palkastaan - Korkeammat bruttopalkat = enemmän rahaa liitolle.

Toinen liittoihin liittyvä asia, jonka joutaisi poistaa laista on työnantajan velvollisuus tilittää liiton maksut suoraan työntekijän palkasta. Tämä on sinänsä pieni asia, mutta silti lisää yritysten kirjanpidollista taakkaa, joten jokainen liittoon kuuluva voisi itse hoitaa jäsenmaksunsa liitolle. Ehkä silloin monelle paljastuisi miten paljon liiton jäsenmaksut joissain liitoissa ovatkaan. Esimerkiksi AKT:n jäsenmaksu on 1.6% bruttopalkasta ¹⁴. Linja-autonkuljettajan keskipalkasta (2 742 euroa vuonna 2018 ¹⁵) jäsenmaksu on siis jopa yli 500 euroa vuodessa.

Kolmas liittoihin liittyvä asia, joka pitäisi perua, on liittojen yleishyödyllisyyteen liittyvä verovapaus. Siitä voisi kirjoittaa erillisenkin jutun, joten tässä ei asiasta enempää.

Ansiotuloveron alennus

Ansiotuloveron alennus on hyvä asia, mutta sen vaikutus on kymppejä kuukaudessa suurimmalle osalle palkansaajista. En tietysti halua valittaa asiasta, mutta kunnianhimoa näistä veronalennuksista puuttuu. Toivottavasti kuitenkin sillä on positiivista vaikutusta valtion talouteen, jotta tulevaisuudessa voidaan perustella lisää ansiotuloveron alennuksia. Itse kannattaisin loivaa progressiota ja tasaveroa esimerkiksi maksimissaan 20% veroprosentilla. Tälläkin hetkellä uuden marginaaliverotaulukon mukaan korkein marginaalivero on 52% eli lisätyöstä menee enemmän valtiolle kuin työntekijälle.

Ottawan sopimuksesta irtautuminen

Ottawan sopimuksesta irtautuminen on tärkeä toimi Suomen puolustuskyvyn kannalta. Koko sopimukseen ei olisi ikinä pitänyt liittyä, mutta pääasia, että sopimuksesta irtaudutaan viimeistään nyt. Valitettavasti sopimukseen liittymisen jälkeen on menetetty paljon käyttökelpoista materiaalia ja osaamista. Vasemmistoliitosta luonnollisesti tuli eniten vastustusta sopimuksesta irtautumiselle, mutta itseäni ihmetyttää se, että Vihreiden edustajista suurin osa äänesti ehdotusta vastaan. Kolmestatoista edustajasta seitsemän äänesti vastaan ja vain neljä puolesta. Puolesta äänestäneet olivat Vihreiden puheejohtaja Sofia Virta, Pekka Haavisto, Atte Harjanne ja Hanna Holopainen. Jopa puolueen varapuheenjohtaja Jenni Pitko äänesti toisin kuin puheenjohtaja.

Eräästä hallituspuolueesta löytyi ehkä vähemmän yllättäen edustaja, joka äänesti ehdotusta vastaan. RKP:n Eva Biaudet nimittäin äänesti muuta hallitusta vastaan ja oli siis ainoa hallituspuolueen edustaja, joka äänesti miinasopimuksessa pysymisen puolesta. Tämä kiteyttää hyvin RKP:n jarrumentaliteetin hallituksessa - ilmeisesti puolueelle ei oltu annettu tarpeeksi löysää hallituksessa, joten puolue ei pitänyt rivejään kasassa. Biaudet on tuntunut olevan yhden henkilön oppositio hallituksen sisällä koko hallituskauden ajan, joten en ymmärrä miksi hänelle ei tule mitään seuraamuksia asiasta.

SDP:n sekoilut kävin läpi jo edellisessä kirjoituksessa, joten tässä ei mennä siihen enää sen enempää.

Arvosana hallitukselle

Hallituksen puoliväliarvosana on mielestäni 6½. Muuten se olisi hyvin paljon parempi, mutta odotin oikeistohallitukselta rohkeampaa politiikkaa enkä tällaista varovaista hienosäätöä. Hallitus on saanut aikaan oikeansuuntaisia asioita, mutta varsinkin veronalennukset ovat jääneet niin sanotusti piippuun. Pientä löysää voi antaa siitä, että taloustilanne ei ole välttämättä numeroiden perusteella otollisin veronalennuksille, mutta ei tätä maata ole verottamalla saatu nousuun sitten 2008 finanssikriisin laskun, joten rohkeilla veronalennuksilla voisi olla itsensärahoittava tai jopa parempi vaikutus. Näkisin, että niin sanottu Lafferin käyrän huippu on jo saavutettu, joten kiristämällä veroruuvia ei enää saada lisää verotuloja, vaan verotuotot alkavat laskea kun viimeisetkin pääomat ja yritykset karkaavat Suomesta ja ihmiset vähentävät kulutustaan.

Toivotaan seuraavasta puolikkaasta rohkeampaa politiikkaa, mutta jaksan kuitenkin epäillä, että hallitus ei tule tekemään radikaaleja muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana, vaan hallituspuolueet ryhtyvät pelaamaan vaalipeliä ja yrittävät nostaa pisteitään gallupeissa ennen seuraavia eduskuntavaaleja. On jo tiedossa, että seuraavan hallituskauden aikana valtion budjetin sopeutustarve on noin 10 miljardia, mikäli mitään radikaalia talousmuutosta ei parempaan tapahdu, joten ongelmaa ei varmasti pyritä kokonaan korjaamaan enää kahdn viimeisen vuoden aikana. Mikäli nykyinen hallitus leikkaisi budjettivajeen tämän kauden aikana, pääsisi varsinkin oppositio käyttämään rankkaa leikkauspolitiikkaa vaaliaseena nykyistä hallitusta vastaan.

Nykyisellä hallituksella ei ole siis poliittisesti ajateltuna järkeä korjata kaikkia ongelmia tämän vaalikauden aikana, koska ihmiset eivät kuitenkaan pidä valtiontalouden pelastamista tärkeänä asiana ja äänestä nykyisiä hallituspuolueita uudelleen. Ihmiset tuppaavat menemään sen mukaan, joka lupaa eniten makeaa ja valtion budjetin tasapainottaminen antaisi liikaa tilaa "jakovaralle".

Ehkäpä Suomen politiikoista ei ole pelastamaan tätä maata vaan siihen vaaditaan ulkopuolisia tahoja. Kukaan ei ole halukas mahdollisesti menettämään saavutettuja etujaan tai riskeeraamaan sitä, että menettää eduskuntapaikkansa. Tärkeämpää on paikka hallituksessa tekemässä hienosäätöä ja voivottelemassa budjettialijäämää.